Maan kellot – väkivallan ja kuuntelemisen leikki

Teoksesta

Näytelmän lähtökohtana on suhde kahteen historialliseen henkilöön – Mary Wollstonecraftiin ja Henri Gregoireen – jotka aikanaan edustivat vasta-ajattelua, eurooppalaista vastakertomusta. Englantilainen Mary Wollstonecraft oli ensimmäisiä feministisiä ajattelijoita, ranskalainen katolinen pappi Henri Gregoire oli ensimmäisiä antirasisteja ja orjuuden vastustajia. Wollstonecraftin tunnetuin teos on A Vindication of the Rights of Woman. Vallankumouksellinen ja tasavaltalainen Gregoire vaikutti voimakkaasti siihen että orjuuden lakkauttava laki astui Ranskassa voimaan 1793. He elivät samaan aikaan- 1700-luvun lopussa - mutta eivät koskaan tavanneet toisiaan. MAAN KELLOT – VÄKIVALLAN JA KUUNTELEMISEN LEIKKI tapahtuu 1700-luvun lopun lopulla ja 1800-luvun alussa. Taustalla ovat luonnollisesti valistuksen esiin nostamat aatteet, Ranskan vallankumouksen tapahtumat, lopulta Napoleonin sotien mullistama Eurooppa. Näytelmä yhdistää fiktiota ja dokumentaarisuutta. Se on alaotsikkonsa mukaan leikki tai peli, keskushenkilönsä Marian luoma tulkinta näistä tapahtumista. Näytelmän alussa Maria, nykyhetkessä elävä nuori nainen, kertoo, että häntä askarruttaa tuo mainittu historian ajankohta koska silloin ilmaantui kokonaan uusia tapoja ajatella ja nähdä, ilmaantui ”uusi ihminen”. Maria lähtee tutkimusmatkalle historiaan mutta saa seurakseen Zakarias Mieskosen, sotilaan ja urkurin, joka on peräisin Suomen sodasta vuodelta 1809. Zakarias haluaa tietää miten tämä kaikki liittyy Suomeen ja sen kohtaloihin Euroopan mullistuksissa. Aluksi he päätyvät 1700-luvun lopun Lontooseen, taloon, jossa Mary Wollstonecraft synnyttää toista lastaan. Synnytyksen jälkeen Mary sairastuu verenmyrkytykseen ja elää enää kaksitoista päivää. Niiden aikana hän kertoo ja elää uudestaan elämänsä kuulijanaan palvelustyttönsä Marguerite. Toinen näytös sijoittuu Ranskan maaseudulle joulukuussa vuonna 1794. Saint-Dominguen saarelta orjakapinan keskeltä paennut Emily kohtaa Henri Gregoiren pienessä La Croix´n kylässä, jossa Gregoire pitää jouluyön messua. Emilyn ja Gregoiren kohtaamisesta muodostuu tahtojen kamppailu. Gregoire majailee tyhjillään olevassa kirkossa naapureinaan Jacques, kellonsoittaja, ja Madeleine, joka tekee miehensä kanssa puukenkiä. Tämä, kuten myös näytelmän ensimmäinen näytös, pyrkii valottamaan eri suunnista kysymyksiä tasa-vertaisuudesta ja suhdettamme valistuksen perintöön. Kolmannessa näytöksessä Maria ja Zakarias vaeltavat suuren armeijan mukana kohti itää ja pohtivat Zakariaksen kokemusten valossa Suomea tässä ajassa. Näytelmä käsittelee myös suhdettamme historiaan, siihen kuinka miellämme historiaa tai mitä on nk. mikrohistoria, yksilön näkökulma, yksityiskohtien todistusvoima. Tässä jutussa vesi on vettä, tuli tulta, hevoset hevosia ja maa maata, savea, mutaa. Ilman mitään metafysiikkaa.