Lauluja harmaan meren laidalta – These Little Town Blues Are Melting Away
englanti: These Little Town Blues Are Melting Away
ruotsi: Sånger vid randen av ett grått hav
tšekki: Písně Od Kraje Šedého Moře - These Little Town Blues Are Melting Away
saksa: These Little Town Blues Are Melting Away - Lieder Vom Ufer Des Grauen Meeres
tanska: These Little Town Blues Are Melting Away
ranska: These Little Town Blues Are Melting Away - Chansons du bord de la mer grise
fääri: Sangir við gráa havsins strendur - These little town blues are melting away
viro: Laulud halli mere äärest
sloveeni: These Little Town Blues Are Melting Away
Esitysoikeudet Suomessa:
Markus Pyhältö (markus.pyhalto@agencynorth.com)
Kansainväliset oikeudet:
Vili Maunula (vili.maunula@agencynorth.com)
Tilaa teksti
Teoksesta
These little town blues are melting away on verkkainen katastrofikomedia pienistä ihmisistä merenrannalla tulvan valtaamissa taloissaan ja supermarketissa. Se kertoo tulvaan katoavasta rannikosta, jossa asuu enää vain vanhuksia ja elämänlaidalla roikkujia. “Kuu hidastaa maapallon pyörimistä. Vuorovesi hidastaa aikaa, se antaa päivään lisää pituutta. Hitaasti, hitaasti aika hidastuu ja maa pyörii hitaammin ja silloin tällöin on aikaan lisättävä karanneita sekunteja: karkaussekunteja. Kuu ja vesi, Hilkka. Kuu ja vesi, ne hidastavat meitä.” Ukko Näytelmän maailma rakentuu kuvista. Kuvat ovat omia maailmoiltaan, hitaita, joskus lähes liikkumattomia kuin valokuvia. Hitaasti liikkuvia kuvia, joita on aikaa katsoa ja hengittää alkukevään ilmaa. Kuvissa on paljon tilaa, meri avaa aavan maiseman. Kodit ovat pieniä ja ihminen sisällä talossaan iso. Mutta marketissa ihminen pienenee, muuttuu lähes läpinäkyväksi. Ulkona ihminen tulee kokoisekseen.
Tuotantoja
En tragikomisk finländsk glesbygdsodyssé om små människor och en stor översvämning. Om ekologi och gemenskap.
Den stora katastrofen närmar sig det lilla kustsamhället, men människorna tycks inte vara kapabla att göra något. Konsten, idoldyrkan, ölen eller en bortsprungen katt kommer liksom i vägen. Byborna tvingas till evakuering. Finns räddningen här eller är allting redan för sent?
Tapahtumapaikka on kylä Itämeren, ja miksei vaikkapa Pohjanlahden, rannalla. Sellainen pieni taajama, jota juuri ja juuri voi hyvällä tahdolla kutsua kyläksi. Sellainen, joita Oulun ympärillä vielä on vaikka kuinka. Tämä on tuttu maisema, näytelmän kuvaamat henkilöt ovat tuttuja hahmoja niin ikään. Ihmisiä, jotka tekevät omia hommiaan, omalla tyylillään, koska niin on totuttu elelemään. Kenestäkään varsinaisesti piittaamatta, ketäpä näiden syrjäseudun ihmisten elämät nyt paljon kiinnostaisivatkaan. Kaikki on siis turvallisella tavalla uomissaan.
Paitsi että meri on alkanut nousta. Vesi liplattaa iloisesti punamultaisten mökkien lattioita peittäen. Tarkastaja iskee maahan kyltin: asuinkelvoton alue. Moinen tieto halutaan toki unohtaa, ja unohdetaankin, niin pitkään kuin pystytään. Niin pitkään, kunnes kunnan kyyti Tiitisen ajamana saapuu hakemaan asukkaat evakkoon Onni-seniorikeskukseen.
Ja siellä sitä sitten ollaan, yhtäkkiä irti totutusta, irti omasta maisemasta, irti kaikesta siitä, mihin on juurruttu. Mutta onneksi kyläläisillä on toisensa. Sieltä se lohtu voi löytyä, ja löytyykin. Kaikille löytyy joku, johon turvautua, yksin ei jää kenkään. Katastrofinkin keskellä meillä on toisemme.