Sylvi – Ensimmäinen nainen

Sylvi – Ensimmäinen nainen kertoo Sylvi Kekkosesta, naisesta, joka eli suurmiehen rinnalla. Sylvi Kekkonen oli maan äiti ja presidentin puoliso, mutta myös villikko hevostyttö lapsuuden Puumalassa ja holtiton autokuski morris minin ratissa. Hillitty julkisivu piilotti monia puolia Sylvi Kekkosesta.

Näytelmässä Sylvin ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall koettaa saada aikaan Sylvin muotokuvaa. Se on vaikeaa, sillä Sylvi on samanaikaisesti rohkea ja säyseä, liberaali ja konservatiivi, hauras ja kova, teräväkielinen ja äidillinen. Hän elää sekä Urho Kekkosen varjossa että juuri kuten haluaa, herra Kekkosen puheita korjaten.

Sylvi – Ensimmäinen nainen on myös tarina Sylvistä ja Urhosta, virstanpylväistä heidän yhteisellä elämänpolulla, joka alkaa Etsivästä Keskuspoliisista ja päättyy Tamminiemeen. Poliitiikan taustalla, väleissä ja rinnalla on kaipaavia kirjeitä, hassuttelua, suurta rakkautta, oman identiteetin etsintää ja kadottamista sekä elämänmittainen uskollisuus.

Sylvi – Ensimmäinen nainen on tarina Sylvi Kekkosesta. Naisesta, jonka julkinen rooli kätki taakseen monitahoisen ihmisen.

Sylvin ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall, tuskailee ateljeessaan Sylvin muotokuvan kanssa. Miten kuvata naista, joka on samaan aikaan ujo ja rohkea, lempeä ja pisteliäs, turvallisuushakuinen emo ja kapinallinen feministi.

Voiko toista ihmistä koskaan tuntea? Ja entä jos ei koskaan pääse kasvamaan omaan mittaansa?

Muotokuvan ääreltä käynnistyy Sylvin, presidentti Urho Kekkosen puolison, elämän käännekohtien kautta etenevä matka, jossa liikutaan rakkauden, uskollisuuden ja uskottomuuden, taiteilijan kutsumuksen ja (lopulta myös) Suomen poliittisen lähihistorian pyörteissä omaa reittiä vimmatusti etsien.

Mikä valintojamme ohjaa? Missä kohdassa elämää saamme todeta, että tärkeimmät valinnat on jo tehty ja päätettäväksi jää, miten suhtaudumme niihin? Emme ole yksiköitä, irrallisia valinnantekijöitä, vaan osa verkostoa, rihmastoa, ympäröivien asioiden tarpeita ja jatkuvaa muutosta.