Peggy Pickit sieht das Gesicht Gottes
suomi: Peggy Pickit näkee Jumalan kasvot
ruotsi: Peggy pickit ser guds ansikte
Vili Maunula (vili.maunula@agencynorth.com)
Tilaa teksti
Teoksesta
Lääkärit Karin ja Martin palaavat kotiin oltuaan avustustyöntekijöinä kehitysmaassa kuusi pitkää vuotta. Tuona aikana heidän opiskelijaystävänsä Frank ja Liz ovat kotimaassa rakentaneet onnellista ja materialistista pienporvarillista elämää. Tervetuliaisillallisella kiusalliset tilanteet seuraavat toinen toistaan: jälleennäkemisen ilo kääntyy suruksi, ylpeys häpeäksi ja yhteisöllisyys yksinäisyydeksi.
Roland Schimmelpfennigin näytelmä on tragikoominen kuvaus maailmasta missä ihminen on järkeillyt itsensä jumalan paikalle. Tässä maailmassa ei voi kuin epäonnistua: ihmisen kaikkivoipuus on yhtä pettävä kuin humalaisen virtsarakko.
Tuotantoja
Liz ja Frank ovat kutsuneet Carolin ja Martinin kotiinsa illalliselle. Pariskunnista toinen on työskennellyt viimeiset vuodet lääkäreinä avustustyötehtävissä globaalissa etelässä, josta ovat palanneet aloittamaan elämänsä läntisessä kotimaassaan. Toinen on sillä aikaa rakentanut turvallisen elämän autotalleineen ja ylellisyyksineen.
Pöytä on katettu kauniisti, on itsevalmistettua ruokaa ja loputtomasti viiniä. Illan edetessä jälleennäkemisen riemu kääntyy kuitenkin vertailun ja mittailun lomassa suruksi ja kauhuksi.
Kaikki se, mitä koitetaan pitää oman tietoisuuden ulkopuolella, valuu vääjäämättömästi turvallisen kodin sisätiloihin ja henkilöiden mielenmaisemiin. Kenellä on oikeus puuttua asioiden tilaan ja millä motiiveilla näihin toimiin ryhdytään? Kenellä on oikeus laukoa totuuksia ja leikkiä Jumalaa yltäkylläisen ja viinin täyteisen illallisen äärellä?
Palkittu näytelmäkirjailija ja ohjaaja Roland Schimmelpfennig kirjoitti hykerryttävän tragikoomisen Peggy Pickit sieht das Gesicht Gottes / Peggy Pickit sees the face of God -näytelmänsä tilaustyönä torontolaiselle teatteri Volcanolle vuonna 2010 osana teatterin trilogiaa, joka käsitteli Afrikan ja lännen välisiä siteitä. Ryhmäteatterissa nähdään Simo Lylyn suomennos näytelmästä.
Läkarna Karin och Martin är hemma efter sex långa år som biståndsarbetare i Tredje världen. Under tiden har deras studievänner Frank och Liz byggt upp kulisserna för ett lyckligt, småborgerligt liv. Tilltron till den västerländska vetenskapen har försett dessa läkare med manualer och mekanismer som borde göra alla kroppar kontrollerbara, också den egna. Men till vilken grad är det möjligt att finna intimitet och beröring mellan sådana robotiserade människor?
Regissören Anna-Mari Karvonen (Fröken Julie, Svenska Teatern 2009) utforskar nykolonialism och vårt kontrollbehov i den tyska succédramatikern Roland Schimmelpfennigs pjäs Peggy Pickit ser Guds ansikte. Tillsammans med scenografen Jaakko Pietiläinen förvandlar Karvonen våren 2017 Amos till en vidunderlig plats där den privata middagsbjudningen mellan fyra vänner börjar reflektera vår tidålders stora och brännande sociala, politiska och filosofiska frågor.